GAS-menetelmällä asiakaslähtöisiä ja yksilöllisiä tavoitteita

GAS-menetelmällä asiakaslähtöisiä ja yksilöllisiä tavoitteita

24 kesäkuu, 2013 - 22:51

Kuntoutuksen suunnittelu perustuu kuntoutujan kokonaistilanteen arviointiin, joka edellyttää luotettavien arviointimittareiden käyttöä. Tavoitteiden asettaminen on kuntoutuksessa tärkeää, koska se antaa välineitä toteuttaa vaikuttavaa kuntoutusta ja mahdollisuuden tarkastella tavoitteiden toteutumista. Näyttöön perustuvassa kuntoutuksessa yhdistyvät koulutuksessa ja työelämässä saavutettu kliininen asiantuntemus ja kokemus, saatavilla oleva tutkimustieto sekä kuntoutujan oma näkemys tilanteesta.

GAS (Goal Attainment Scaling) on tavoitteen asettamisen ja saavuttamisen arvioinnin menetelmä. Psykologi Thomas Kiresuk ja tilastotieteilijä Robert Sherman kehittivät GAS-menetelmän 1960-luvulla käytettäväksi mielenterveysasiakkaiden kuntoutukseen. Myöhemmin menetelmää on käytetty monialaisesti vaikuttavuuden arvioinnissa. GAS-menetelmää on käytetty myös Suomessa, mutta systemaattinen käyttöönotto alkoi Kelan sisällyttäessä menetelmän kuntoutuksen standardeihin vuodesta 2011 alkaen. Kela on muokannut alkuperäisestä GAS-menetelmästä oman tavoitelomakemallin. Kelan tavoitteena on GAS-menetelmää käyttäen tuoda Kelan järjestämään kuntoutukseen yhtenäinen välineistö tavoitteiden asettamisen ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin.

GAS-menetelmä on lähtökohdaltaan aina asiakaslähtöinen. Kuntoutuja on oman elämänsä asiantuntija, mutta tavoitteen tunnistamiseksi ja määrittämiseksi tarvitaan kuntoutuksen toteuttajan ammattitaitoa ja kokemusta. Hyvän tavoitteen asettamisen apuvälineenä käytetään GAS-menetelmässä SMART-periaatetta:

* Specific = yksilöllinen

* Measurable = mitattava

* Achievable = saavutettavissa

* Realistic/Relevant = realistinen/merkityksellinen

* Timed = mahdollinen aikatauluttaa

Tavoite on aina yksilöllinen ja lähtöisin kuntoutujan ongelmista. Tavoitteen täytyy olla mitattavissa sekä kuntoutuksen keinoin saavutettavissa. Tavoite ei saa olla liian helppo eikä liian vaikea saavuttaa. Motivaatio tavoitteiden saavuttamiseen on olemassa, kun tavoitteet asetetaan kuntoutujan ehdoilla. Myös tavoitteelle asetettu aikaraja lisää motivaatiota.

GAS-ASTEIKKO    MUUTOKSEN LAATU
-2  Selvästi odotettua matalampi Muutoksella ei toiminnalle merkitystä, tilanne ennallaan tai huonontunut
-1 Jonkin verran odotettua matalampi Lopputulos odotettua vähäisempi, mutta muutos on oikeansuuntainen
0    Tavoitetaso Realistinen saavuttaa
+1  Jonkin verran  odotettua korkeampi Tavoite realistinen, lopputulos enemmän kuin odotettiin
+2  Selvästi odotettua korkeampi Saavutettavissa optimaalisissa olosuhteissa

Asteikolla mietitään ensin tavoitetaso, joka on kuntoutujan realistista saavuttaa. Tämä on GAS-asteikolla 0. Asteikossa määritellään seuraavaksi tasot jonkin verran odotettua korkeampi (GAS-asteikko +1) ja jonkin verran odotettua matalampi (GAS-asteikko -1) kuin tavoitetaso. Asteikkoon laaditaan myös tasot selvästi odotettua korkeampi (GAS-asteikko +2) ja selvästi odotettua matalampi (GAS-asteikko -2) kuin odotettu tavoitetaso. Tavoitteiden saavuttamiselle asetetaan realistinen aikataulu ja tavoite arvioidaan myöhemmin yhdessä kuntoutujan kanssa sovittuna ajankohtana. Tällöin tavoitteen asteikosta katsotaan toteutunut lukuarvo. Jos tavoitteita on useampia, voi halutessa laskea toteutuneet lukuarvot yhteen ja katsoa T-lukuarvotaulukosta tavoitteiden määrän mukainen T-lukuarvo. T-lukuarvo mahdollistaa ryhmätason analyysit ja tilastollisen analysoinnin, mutta käytännön työssä tai kuntoutujalle T-lukuarvolla ei ole merkitystä.

Osallistuimme vuonna 2012 Metropolian järjestämään GAS-koulutukseen. Sisäisen koulutuksen jälkeen Heseva-kuntoutuksen kaikilla fysioterapeuteilla on tällä hetkellä perusosaaminen GAS-menetelmän käyttämiseen. Keskustelua on herättänyt tavoitteiden laatiminen etenevien sairauksien kohdalla. Kaikki kuntoutujat eivät ole myöskään halukkaita osallistumaan omien tavoitteiden laadintaan tai heidän ymmärrystasonsa ei ole riittävä niiden nimeämiseen. Osalla kuntoutujista on myös epärealistinen kuva omasta toimintakyvystä eikä tavoitteet ole näin ollen samansuuntaisia fysioterapeutin asettamien tavoitteiden kanssa. Menetelmää käytettäessä haasteena on asteikon laatiminen niin, että se on riittävän herkkä muutoksille, mutta ei anna tavoitetasoa parempia tuloksia liian helposti. GAS-menetelmää käytetään Heseva-kuntoutuksessa yhtenä työvälineenä tavoitteiden asettamisessa ja arvioinnissa yhdessä kuntoutujan kanssa.

Fysioterapeutit

Anne Salonen ja Paula-Riikka Viiru

Lähteet:

GAS-menetelmä. Käsikirja. Versio 2. Kela.

Kurssimateriaali ”GAS –tavoitteen asettamisen ja saavuttamisen arvioinnin menetelmä”. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 2012.

Määrittelemätön
Julkaistu: 25.11.2013
Hyvänlaatuinen asentohuimaus on yleisin huimausta aiheuttava sairaus, mutta voimakkaiden tuntemusten mukaan se ei tunnu kovin hyvänlaatuiselta vaan pikemmin tulee mieleen, että onko kyseessä joku vakava sairaus.
Julkaistu: 28.10.2013
”Issias”, jolla tyypillisesti tarkoitetaan alaraajaan säteilevää alaselkäkipua, on varmasti monille tuttu sanana.
Julkaistu: 7.10.2013
Mitä voice massage -terapia on? Voice massage -terapia on hengitykseen ja siihen läheisesti liittyvien lihasten rentouttamista ja aktivoimista niin, että otetaan huomioon luisten rakenteiden elastisuus sekä asentoryhti.
Julkaistu: 23.9.2013
Jokainen meistä on varmasti joskus ollut väsynyt tai uupunut esimerkiksi liian vähäisen unen tai työstä aiheutuneen stressin takia. Tuolloin vireystilan vaihtelut, tarkkaavaisuuden häiriöt ja mielialan vaihtelut lisääntyvät.
Julkaistu: 3.7.2013
 Lenkkipolut ovat sulaneet jo hyvän aikaa sitten pitkän ja lumisen talven jäljiltä. Hellepäivät lämmittävät lenkkipolkuja ja innokkaimmat kuntoilijat ovat jo osallistuneet kesän juoksutapahtumiin. Esimerkiksi Helsinki City Run keräsi tänä vuonna hieman alle 18 000 osanottajaa.
Julkaistu: 24.6.2013
Kuntoutuksen suunnittelu perustuu kuntoutujan kokonaistilanteen arviointiin, joka edellyttää luotettavien arviointimittareiden käyttöä.
Julkaistu: 10.6.2013
Moniin urheilulajeihin näyttää kuuluvan jo lähes vakiovarusteena eri puolille kehoa liimatut värikkäät teipin suikaleet. Näitä suikaleita näkee myös urheilijoiden lisäksi enenevässä määrin kadulla vastaan tulevilla ihmisillä.
Julkaistu: 4.6.2013
Heseva-Kuntoutukseen on työllistynyt muistini mukaan ainakin kuusi fysioterapeuttia, joiden ensimmäinen kontakti yritykseen on tapahtunut opiskelijan ominaisuudessa heidän saapuessaan harjoittelujaksolle. Opiskelijoiden ohjaaminen on ollut osa toimenkuvaani yli 15 vuotta.
Julkaistu: 27.5.2013
Kesä tulee ja ilmat lämpenevät. Päivän jälkeen jalat tuntuvat raskaille ja väsyneille.  Sukkien raidat nilkassa sekä varvastossuista jääneet painaumat jalkapöydän päällä kuulostavat monesta varmasti tutulle.
Julkaistu: 13.5.2013
Jokainen on varmaan joskus nukahtanut sohvalle huonoon asentoon ja herännyt aamulla käsi puutuneena. Tai istunut tuolilla niin että jalka on puutunut. On kuin sinulta puuttuisi toinen jalka, etkä pysty lähtemään kävelemään.

Sivut