Lasten lattajalat

Lasten lattajalat

11 maaliskuu, 2013 - 08:36

Jalkaterää, jonka sisäsyrjän pitkittäisholvi on madaltunut, kutsutaan lattajalaksi. Lapsilla lattajalkaisuus on jalkaterän yleisin virheasento. Lattajalkaisuus kuuluu jalkaterän normaaliin kehitykseen. Alle vuoden ikäisellä, kävelyä opettelevalla lapsella jalkaholvit ovat matalat. Kävelyn, tasapainon, lihasten ja jänteiden kehittyessä myös jalkaholvit alkavat kehittyä. Holvikaaret kehittyvät 8-10 ikävuoteen asti. (Liukkonen&Saarikoski, 2004.)

Lattajalat voidaan luokitella toiminnallisiin ja rakenteellisiin lattajalkoihin. Toiminnallisissa lattajaloissa jalkaterän pitkittäisholvi voi olla normaali varpaille noustessa, mutta kävellessä madaltunut. Rakenteellisissa lattajaloissa pitkittäisholvit eivät usein korjaannu edes varpaille noustessa. Lattajalkaisuus ei välttämättä oireile lainkaan, jolloin voidaan puhua enemmänkin ominaisuudesta kuin virheasennosta. Lapsilla oireet saattavat ilmaantua vasta 2-4 vuoden iässä, ja vain noin joka kolmannelle. Lattajalkaisuuden yleisimpinä oireina ovat jalkapohjien väsyminen ja kipeytyminen, nilkkakivut, säärikivut sekä joskus jalan puutuminen. Kenkien ulkopohjat kuluvat usein sisäreunalta lattajalkaisuudesta johtuvasta vääränlaisesta askelluksesta. (Liukkonen&Saarikoski, 2004.)

Jos lapsen jalkaterät huolestuttavat vanhempia, tai hän kärsii joistakin edellä mainituista oireista, kannattaa ottaa yhteyttä alan ammattilaiseen, joka tekee lapselle alaraaja-analyysin. Analyysissä tutkitaan lapsen jalkaterien rakenne ja mahdolliset virheasennot sekä tarkastellaan pystyasentoa ja kävelyä. Analyysin jälkeen saadaan viitteitä siitä, onko kyseessä toiminnallinen vai rakenteellinen lattajalka ja kuinka oireita voidaan helpottaa.

Yleisimpiä hoitomuotoja ovat jalkaterän ja nilkan alueen lihaksia vahvistavat harjoitteet ja yksilölliset tukipohjalliset. Harjoitteet tulevat kysymykseen oikeastaan jokaiselle lattajalkaiselle. Lihaksia vahvistamalla jalkaterän holvirakenteet vahvistuvat ja mahdollisesti kohoavat. Tukipohjallisten kanssa pitää olla tarkempi. Koulun tai neuvolan terveydenhoitaja saattaa ”määrätä” lapselle tukipohjalliset ainoastaan matalien jalkaholvien perusteella. Kaikki lattajalkaiset lapset eivät kuitenkaan tukipohjallisia tarvitse. Lapsen jalkaterät on aina tutkittava tarkasti ennen kuin tukipohjallisia valmistetaan. Joissakin tapauksissa tukipohjalliset valmistetaan tukemaan harjoitteita, ja näiden yhteisvaikutus on paras mahdollinen hoitomuoto.

Aiheesta löytyy myös tutkittua tietoa. Vuonna 2009 julkaistussa italialaisessa tutkimuksessa verrattiin harjoitteita ja tukipohjallisia lattajalan hoidossa.  Kuten jo edellä mainittiin, tutkimuksenkin mukaan toiminnallinen lattajalka on yleinen lapsuudessa ja hoitomuotoja ovat kuntoutus, asentoa korjaavat jalkineet ja tukipohjalliset sekä äärimmäisissä tapauksissa leikkaus. Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla kahta lapsiryhmää, joista toisille ohjattiin terapeuttisia harjoitteita lattajalan kuntoutukseen ja toisilla oli käytetty tukipohjallisia ja – kenkiä. (Riccio, Gimigliano, Gimigliano, Porpora & Iolascon, 2009.)

Tutkimukseen osallistui 300 lasta (keski-ikä 3,4 vuotta), joilla oli todettu toiminnallinen lattajalka. Lattajalat lajiteltiin luokkiin II ja III, riippuen jalkaterän sisäkaaren laskeumasta. Molemmissa ryhmissä oli II ja III tason lattajalkoja. Puolille lapsista ohjattiin helppoja terapeuttisia harjoitteita, joita he pystyivät helposti toteuttamaan myös kotona vanhempien kanssa. Harjoitteita tehtiin n. 2-4 vuoden ajan, ensin kolme kertaa viikossa (30 min.) ohjatusti ja myöhemmin 2 tuntia viikossa kotona. Toisen tutkimusryhmän lapset käyttivät pohjallisia 2-4 vuoden ajan. (Riccio ym. 2009.)

Tulokset arvioitiin lasten ollessa 8-vuotiaita. Terapeuttisia harjoitteita tehneiden ryhmässä 352 jalkaa 386 jalasta (luokka II), ja 210 jalkaa 214 jalasta (luokka III) luokiteltiin normaaleiksi. Tukipohjallisten ja -kenkien käyttäjistä 214 jalkaa 396 jalasta (luokka III), ja 248 jalkaa 278 jalasta (luokka II) luokiteltiin normaaleiksi. Riccion ym. (2009) tutkimuksen mukaan terapeuttiset harjoitteet ovat tehokkaampia toiminnallisen lattajalan hoidossa verrattuna tukipohjallisten käyttöön.

Lauri Sjöblom & Marjut Järvinen

Lähteet:

Liukkonen, I. & Saarikoski R. (toim.) 2004. Jalat ja terveys. Duodecim.

Riccio, I., Gimigliano, F., Gimigliano R., Porpora, G. & Iolascon G. 2009. Rehabilitative treatment in flexible flatfoot: a perspective cohort study. Musculoskeletal Surgery. 93(3)/2009. 101-107.

suomi
Julkaistu: 25.11.2013
Hyvänlaatuinen asentohuimaus on yleisin huimausta aiheuttava sairaus, mutta voimakkaiden tuntemusten mukaan se ei tunnu kovin hyvänlaatuiselta vaan pikemmin tulee mieleen, että onko kyseessä joku vakava sairaus.
Julkaistu: 28.10.2013
”Issias”, jolla tyypillisesti tarkoitetaan alaraajaan säteilevää alaselkäkipua, on varmasti monille tuttu sanana.
Julkaistu: 7.10.2013
Mitä voice massage -terapia on? Voice massage -terapia on hengitykseen ja siihen läheisesti liittyvien lihasten rentouttamista ja aktivoimista niin, että otetaan huomioon luisten rakenteiden elastisuus sekä asentoryhti.
Julkaistu: 23.9.2013
Jokainen meistä on varmasti joskus ollut väsynyt tai uupunut esimerkiksi liian vähäisen unen tai työstä aiheutuneen stressin takia. Tuolloin vireystilan vaihtelut, tarkkaavaisuuden häiriöt ja mielialan vaihtelut lisääntyvät.
Julkaistu: 3.7.2013
 Lenkkipolut ovat sulaneet jo hyvän aikaa sitten pitkän ja lumisen talven jäljiltä. Hellepäivät lämmittävät lenkkipolkuja ja innokkaimmat kuntoilijat ovat jo osallistuneet kesän juoksutapahtumiin. Esimerkiksi Helsinki City Run keräsi tänä vuonna hieman alle 18 000 osanottajaa.
Julkaistu: 24.6.2013
Kuntoutuksen suunnittelu perustuu kuntoutujan kokonaistilanteen arviointiin, joka edellyttää luotettavien arviointimittareiden käyttöä.
Julkaistu: 10.6.2013
Moniin urheilulajeihin näyttää kuuluvan jo lähes vakiovarusteena eri puolille kehoa liimatut värikkäät teipin suikaleet. Näitä suikaleita näkee myös urheilijoiden lisäksi enenevässä määrin kadulla vastaan tulevilla ihmisillä.
Julkaistu: 4.6.2013
Heseva-Kuntoutukseen on työllistynyt muistini mukaan ainakin kuusi fysioterapeuttia, joiden ensimmäinen kontakti yritykseen on tapahtunut opiskelijan ominaisuudessa heidän saapuessaan harjoittelujaksolle. Opiskelijoiden ohjaaminen on ollut osa toimenkuvaani yli 15 vuotta.
Julkaistu: 27.5.2013
Kesä tulee ja ilmat lämpenevät. Päivän jälkeen jalat tuntuvat raskaille ja väsyneille.  Sukkien raidat nilkassa sekä varvastossuista jääneet painaumat jalkapöydän päällä kuulostavat monesta varmasti tutulle.
Julkaistu: 13.5.2013
Jokainen on varmaan joskus nukahtanut sohvalle huonoon asentoon ja herännyt aamulla käsi puutuneena. Tai istunut tuolilla niin että jalka on puutunut. On kuin sinulta puuttuisi toinen jalka, etkä pysty lähtemään kävelemään.

Sivut